Laite hajosi – pitääkö ostaa uusi?

Puhelimen näyttö osuu kerran lattiaan. Pölynimuri taas rohisee pari viikkoa ja vaikenee. Usein seuraava ehdotus on uusi laite, vaikka vanhasta olisi hajonnut vain yksi osa.

Heinäkuun lopussa voimaan tullut lakimuutos antaa nyt toisenkin reitin. Tiettyjen laitteiden valmistajan pitää tarjota korjausta myös silloin, kun takuu tai myyjän virhevastuu ei auta.

Uusi laki ei kuitenkaan ole ilmainen huoltokuponki. Korjaus voi maksaa, eikä velvollisuus koske kaikkia tavaroita tai niiden jokaista mahdollista vikaa.

Mikä muuttui?

Suomessa tuli 31.7.2026 voimaan valmistajan korjausvelvollisuus. Se koskee tällä hetkellä muun muassa puhelimia, taulutietokoneita, elektronisia näyttöjä, pölynimureita ja useita kodinkoneita.

Korjausta voi vaatia valmistajalta, vaikka olisit rikkonut laitteen itse tai vika johtuisi tavallisesta kulumisesta. Valmistaja voi periä työstä kohtuullisen hinnan. Myös kuljetus ja korjauksen ajaksi annettu korvaava laite voivat maksaa.

Korjaus pitää tehdä kohtuullisessa ajassa. Valmistaja saa käyttää muuta huoltoa ja lähettää laitteen korjattavaksi toiseen EU-maahan.

Onko korjaus ilmainen?

Jos vika kuuluu takuuseen tai myyjän virhevastuuseen, aloita niistä. Silloin kyse voi olla maksuttomasta korjauksesta, vaihtamisesta tai muusta hyvityksestä.

Uusi korjausvelvollisuus alkaa siitä, mihin nämä päättyvät. Valmistaja voi siis joutua tarjoamaan korjauksen, mutta lasku voi silti tulla sinulle. Korjausoikeus ei ole uusi nimi takuulle.

Kassalla tarjottu lisäturva on vielä eri asia. Kysy, mitä se antaa takuun, virhevastuun ja uuden korjausvelvollisuuden lisäksi. Jos vastaus jää ilmaan, jätä myös lisäturva sinne.

Koskeeko tämä juuri sinun laitettasi?

Pelkkä laiteryhmä ei ratkaise asiaa. Myös rikkoutuneen osan pitää kuulua kyseisen tuotteen korjattavuusvaatimuksiin.

KKV käyttää esimerkkinä älypuhelinta. Rikkoutunut näyttö voi kuulua korjausvelvollisuuteen niin kauan kuin valmistajan pitää tarjota siihen varaosia. Puhelimen rikkoutunut kiihtyvyysanturi ei kuulu, koska sen korjattavuudesta ei ole säädetty samalla tavalla.

Jos raja kuulostaa hankalalta, se johtuu siitä, että se on hankala. Kysy valmistajalta kirjallisesti, kuuluuko juuri laitteen malli ja rikkoutunut osa korjausvelvollisuuden piiriin.

Valmistaja saa kieltäytyä vain, jos korjaaminen on mahdotonta. Pelkkä korkea varaosan hinta ei riitä syyksi. Kieltäytymisen perusteeksi ei käy sekään, että olet käyttänyt muuta huoltoa tai korjannut laitetta aiemmin itse.

Toimi näin ennen kuin ostat uuden

1. Tarkista ensin takuu ja myyjän virhevastuu. Takuun loppuminen ei yksin tarkoita, että kaikki vastuu olisi loppunut.
2. Kirjaa ylös laitteen tarkka malli, ostopäivä ja vika. Ota rikkoutuneesta osasta kuva, jos se auttaa asian selittämisessä.
3. Pyydä valmistajalta kirjallinen vastaus korjausvelvollisuudesta. Kysy samalla hinta, toimituskulut ja arvioitu korjausaika.
4. Vertaa korjauksen kokonaishintaa uuden laitteen hintaan ja vanhan laitteen jäljellä olevaan käyttöikään.
5. Jos kyse on verkkoon liitettävästä laitteesta, tarkista myös päivitystuki. Ehjä kuori ei paljon lohduta, jos laitteen tärkeät verkkotoiminnot ovat jo jääneet ilman tukea.

Jos valmistajan kanssa ei synny selvyyttä, ota yhteys kuluttajaneuvontaan. Yksittäisen laitteen ja vian arviointi kuuluu sinne, ei kaupan vaihtotarjouksen varaan.

Korjaaminen ei ole aina järkevin ratkaisu

Korjaus kannattaa, kun hinta on kohtuullinen ja laitteella on vielä käyttövuosia edessä. Uusi laite voi olla järkevämpi, jos korjaus maksaa lähes yhtä paljon tai verkkoon liitettävän laitteen päivitystuki on jo päättynyt.

Päätöstä ei silti tarvitse tehdä myyjän ensimmäisestä ehdotuksesta. Pyydä hinta, tarkista tuki ja päätä sitten. Tässä järjestyksessä ostohousut ehtivät yleensä jäähtyä sopivasti.